sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Vesi ja tuli – Elämänkertojat

Vesi ja tuli – Elämänkertojat


Kävin lauantai iltana kävelemässä Hässelbyn hautuumaalla. Hautuumaalla käynti vetää aina hiljaiseksi ja vie ajatukset muualle. Kuinka aika on rajallista ja elämämme maan päällä vain pieni hetki. Kukaan meistä ei tiedä kuinka kauan täällä saamme olla. Nuorin oli n. 11 vuotias, joka jo oli kutsuttu Taivaan kotiin. Hiljaiseksi vetää mielen. Nuorin tuntemani, joka kutsuttu autuaammalle kivuttomaan maahan oli vasta tokan luokan juuri käynyt. Oma luokkakaverini. Kyllä melkoinen shokki kolmannen luokan alku uudessa koulussa pienelle pojalle, kun oma kaveri oli kuollut. Nikolle terveisiä Taivaan kotiin!! <3


-Kukaan tiedä ei milloin täältä lähdetään.
Onko se jo huomenna vaiko ensi viikolla,
yhtä hyvin voi olla tänä iltana.


Pätkä kirjoittamastani kappaleestani Elämä on liian lyhyt.

Vesi

Kristittynä tykkään puhua vertauskuvilla, kuten Jeesuskin. Hautuumaa kierroksella istuin pienen vesilähteen ääreen penkille. Vesilähteen reunuksilla oli muutama kynttilä palamassa ja värikkäitä kukkia.

Itselleni vesi on tärkeä elementti. Se tuo mieleen elämän ikuisuuden ja jatkuvuuden. Me pysymme ihmisenä koko aika, vaikka elämä kuljettaa eteenpäin kohti mukavia ja huonoja aikoja. Vesi virtaa joissa, merissä ja puroissa, mutta vesi ei muutu öljyksi tai limsaksi. Vesi pysyy vetenä. Välillä vesi ottaa toisen olomuodon jään tai höyryn. Silti se on vettä edelleen. Ihminenkin välillä leijuu taivaissa ja kurkottelee unelmia, jotka eivät aina välttämättä ole realistisia. Silti me pysymme loppupeleissä maanpinnalla. Tai käperrymme omaan suojamuuriin ja jäädymme omaan maailmaan emmekä huomio ympäristössä tapahtuvia asioita. Elämä vie aina meitä eteenpäin. Vesi ei koskaan jämähdä paikalleen, kuten ei ihminenkään. Hetkellisesti näin voi käydä.

"
Elämä on liian lyhyt, älä paikoillesi jää.
Jos vaan paikoillasi pysyt et mitään täällä nää.
Nauti elämästä tästä, joka hetkestä.
Rukoile ja usko Herraan, pääset synneistäs.
"


Kertosäe niinikään kirjoittamastani kappaleesta Elämä on liian lyhyt


Tuli


Tuli on toinen tärkeä elementti mulle. Kertoo elämän käännekohdasta. Kuinka kuolema maan päällä muuttuu ikuiseksi elämäksi. Tuli roihuaa nuotiossa ja antaa kirkkaan loisteen nuotion ympärille. Palavat puut muuttuu tuhkaksi, mutta on edelleen. Tuli, valo on tie totuuteen ja ikuiseen elämään. Tulen loimua kun katselen se saa mielen rauhalliseksi ja ajattelemaan elämästä hyvää. Vaikka täältä joskus lähdemme niin jatkamme silti elämää. Paikassa, johna emme tunne enää kipua ei syyllisyyttä. Paikka jossa saamme olla oma itsemme vailla pelkoa joutua hyljätyksi. Paikka joka on viimeinen kotimme, josta meitä ei ajeta pois ikinä. Tulella on valtava voima, kuten myös Valolla eli Herramme Jeesus Kristuksella. Hän on tie, totuus ja elämä.

Taas päivä ohi on,
tunnen tuulen vireen.
Yötä vasten matkataan,
omaan maailmaan.
Siellä tehdä sinä saat,
mitä sydän haluaa.
Ei siellä tarvi mitään kantaa,
murheetkin saat unohtaa.
Nauttia nyt ainoastaan,
kukaan siellä ei tule vastaan.
Kuulet kuiskauksen vaan korvaan,
muista mieleen paina tarkkaan,
mitä sulle sanotaankaan.



Ensimmäinen säkeistö kirjoittamastani kappaleesta Jokainen hetki