maanantai 5. tammikuuta 2015

Näkemiin


Kiitos Teille kaikesta,
Tää on tosi haikeeta.
Nyt poskipieleen vierähtää,
Kyynelhelmi lennähtää.
Ajatukset seilaa vuoristorataa,
Nyt laiva seikkailuun uuteen ajaa.
Kiitos vielä ja kummarrus,
Kun Sanzka lähtee, se on humahdus.


Näin se on aika tullut Suomen maakamaralla päätökseen tällä Kuninkaalla. Paljon on tehty, paljon on nähty ja enemmänkin on koettu. Fiilikset ovat todella sekavat, kun ei vielä ymmärrä täysin sitä tosiasiaa, että aamulla herätään jo Ruotsin puolella. Nokialle jäi monta pientä ja myöskin isoa kaipaamaan. Onneksi heitä tulen joka päivä kaipaamaan. Ei ole lopulliset hyvästi, mutta nähdään vain harvakseltaan. Onneksi on nykyään yhteydet hyvät ja tuttaviin pystyy olemaan yhteydessä helposti ja mikään ei estä käymässä kyläilemässä Nokialla.


Vähän reilu 2 vuotta olin futisvalmennuksen parissa FC Nokiassa. Hienoa aikaa oli toi ja eihän se tähän jääny kuitenkaan. Toimenkuva vaan muuttuu ja läsnäolot on vain harvakseltaan. Mun jälki tulee näkymään ja innostan edelleen niillä harvoilla kerroilla tyttöjä jatkamaan uusiin ja entistä parempiin suorituksiin ja ennenkaikkea nauttimaan lajista! Joukkuetta en jätä!!!


Salibandyvalmennuksen aloitin taas pitkän tauon jälkeen viime syksynä Nokian Krp:ssä tyttöjen kanssa. On se säbä niin vaan mun laji. Hienoa on nähdä tyttöjä tulevan lisää entisestään. Yli 20 tyttöä ja ringissä mukana. Lisää vaan mukaan. Nokialainen tyttösäbä menee menojaan ja tätä menoa kolkutellaan pian 30 tytön rajaa. Tuleeko vielä tämän kauden aikana? KRP SUPERTYTÖT!!!! Ilo on olla heidän joukkueessa mukana, vaikkakin nyt toisessa roolissa ja läsnäolot on harvoja, mutta sitäkin hauskempia. Meillä on reeneissä tärkeimpänä sääntönä, että tylsää pitää olla!!! Joukkuetta en jätä!!!


Paljon jää siis taakse, mutta uskon ja tiedän enemmän tulevan eteen. Tukholma siintää näköpiirissä ja huomenna jo talsitaan Tukholman katuja. Aivan fantastinen fiilis. HÄRLIG!!! Pitääkin käydä heti tapaamassa hyvää ystävääni Victoriaa ja Estelleä. Vi ses i morgon min kära vän! <3


Viimeiset kaksi vuotta on täyttänyt työt ja valmentaminen todella paljon kalenteriani. Salibandytuomarointi ollut myös erittäin tärkeä minulle. Sitä tulen jatkamaan myös Ruotsissa. Tulen myös antamaan paljon aikaa rakkaalle harrastukselleni kirjoittamiselle, mitä en ole kovinkaan kerennyt harrastaa Espanjasta palattuani takaisin Suomeen. Paljon on runoja ja laulujen sanoituksia tehty.


Uusi vuosi ja uudet kujeet,
Vanha sananlasku ja muistot upeet.
Paljon jäi sydämiin ja uusia tulee,
Uusi asuinpaikka ja upeat kuteet.


Ruotsiin tämä Kuningas matkustaapi,
Tämä tuska harteilta helpottaapi.
Hyvät muistot Suomesta Hän muistaapi,
Huonot Hän tietty pois kuskaapi.


Nyt on aika hyvästellä.
Sanoo näkemiin.
Ei tarvi enää selitellä, miksi täältä lähdettiin.
Sano näkemiin
Adjö vi syns
Farvel vi ses”


Ei täällä voinu Hän enää asua,
Ei löytynyt täällä elämän halua.
Hän murheissaan oli ja tuskiaan kaluas.
Yksinääs pärjäs ei halunnut apuas.


Paljon otan mukaan ja paljon tänne jää,
Se ei tarkoita silti etten niitä enää nää.
Sydämessäin toivon, että oppi tää,
Kuinka oikee asenne on tärkeää.


Nyt on aika hyvästellä.
Sanoo näkemiin.
Ei tarvi enää selitellä, miksi täältä lähdettiin.
Sano näkemiin
Adjö vi syns
Farvel vi ses”






Arvostus ja asenne kaveria kohtaan,
Ei tarvi paljoa, kun se jo hohtaa.
Tarvit vaan asenteen ja unohtaa oppaat,
Ystävyyden uuden tälleen kohtaat.


Lopullinen hyvästi tää silti ei oo,
Jatketaan unelmaan, se on ookoo.
Ei unelman tavoittelu oo noonoo,
Silti pysytään väleissä joojoo.




Nyt on aika hyvästellä.
Sanoo näkemiin.
Ei tarvi enää selitellä, miksi täältä lähdettiin.
Sano näkemiin
Adjö vi syns
Farvel vi ses”


Sano näkemiin
Adjö vi syns
Farvel vi ses”




Ensimmäisenä kirjoitusprojektinani on pitkään päässä muhinut lastenkirjan kirjoittaminen, jonka etenemisestä kenties annan vihiä täällä blogissa kevään ja kesän mittaan. =) Kannattaapi seurailla. Kirjoittaminen on tärkeää minulle ja olen hieman surullinen ollut, kun en ole sitä päässyt tekemään Pirkanmaan jaksollani. Nyt kuitenkin pääsen ja olen iloinen siitä.


Nähdään kun palataan,
ja silloin kovasti halataan.
Vanhoja samalla muistellaan,
uusia tietty tehdään vaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti