Mun valinta

Olympialaiset alkavat olla loppusuoralla ja vielä sunnuntai päivän viimeinen kisapäivä edessä, jossa huipentuu mm. miesten kiekkofinaalin ratkaisu Ruotsi – Kanada. Itse olen täysin Ruotsin puolella, kuten koko kisojen ajan olen ollut avoimesti, kuten myös Norjan kannattajana. Tästä olen saanut kuulla koko kisojen ajan useilta eri henkilöiltä. Esiin on nostettu isänmaallisuus sun muuta. Urheilu kuitenkaan ei ole isänmaallisuuden asia. Faktaahan se vain on.


En kannusta mä Suomea,
vaan sydän sykkii komea.
Norjalle ja Ruotsille,
mä vähät välitän sille.
Kun loskaa siitä niskaan saan,
mua muiden mielipiteet vähät kiinnostaa.
Norja ja Ruotsi on ykkösiä mulle,
ei niiden tarvitse olla sitä sulle.


Mä en peittele sitä, että kannustan urheilussa tosi paljon Ruotsin ja Norjan urheilijoita. Miksi pitäisi? Urheilu, kuten musiikki on mielipide kysymys. Löytyy listalta myös Espanja ja Suomikin listoilta, kun eri urheilulajeista puhutaan. Kuitenkin enemmän löytyy tuolta Norjasta suosikkini jostain syystä.


Sydän sykkii sinivalkopunaista. En tiedä miksi, mutta näin vaan on. Ei sen tarvi sinivalkoista sykkiä, vaikka Suomessa olen syntynytkin. Suomi pysyy ikuisesti mun synnyinmaana, mutta kotimaana ei mitä luultavammin kovinkaan pitkään. Kotimaani onpi joku muu tulevaisuudessa, toistaiseksi se on Suomi. Elämä on valintoja täynnä ja sinun on itse tehtävä ne valinnat.


Se on mun valinta mitä mä teen,
se on mun valinta minne mä meen.
Se on mun valinta miten mä teen.
Se on mun valinta miksi sen teen.


Olen saanut valinnoistani ja etenkin tämän asian tiimoilta todella paljon ihmetystä ja lokaa niskaan, mutta mua ei kiinnosta mitä muut ajattelee siitä mitä teen. Totean usein heille vain, että hankkikaa elämä. He arvostelevat toisten valintoja vain siksi, kun heillä ei ole omaa elämää. Omapahan on valintansa.


Uskalla sinäkin elää omaa elämää ja tehdä omat valintasi. Onko se lottovoitto lopulta syntyä Suomeen? Minun mielestäni ei todellakaan ole. Sä sen sijaan saat itse tehdä sen oman valintasi mitä vastaat kysymykseen.