Ei kauaa mun täällä tarvi olla,
Voin pian sanoa päiviä olevan nolla.
Tämän jälkeen voin elämästä iloita,
En mieltäni sanoista pahoista vihoita.
Antaa historiani täältä jäädä taakse,
Onhan se ollu mulle raskas vaate.
Vaan on aika nostaa katse kohti tulevaa,
Ja matkata edelleen kohti unelmaa.
Ei sitä saa multa kukaan pois otettua,
Tullut on monen sitäkin koetettua.
Jälkeen koitosten, se vaan vahvistuu,
Kuten myrskytuulten, se entisestään vankistuu.
On tunteet ollut melkoista vuoristorataa,
Välillä hyvää, pääsääntöisesti pahaa.
On tärkeitä mulle ollut ne hyvät hetket,
Olen jaksanut kulkea myös ne huonot retket.
Tietäen niiden olevan vain väliaikaista,
On matka unelmaan niin taivaista.
7.10.2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti